Mikä on ylioppilaskuntien rooli? Mitä ylioppilaskuntien ylipäätään pitäisi tehdä? Missä menee LYY ja mihin suuntaan LYYn pitäisi tästä kulkea? Näihin kysymyksiin pyrin parhaani mukaan vastaamaan tässä blogissa.
Lähdetäänpä liikkeelle siitä miksi ylioppilaskunta on olemassa. Minulle vastaus on yksinkertainen – se on olemassa opiskelijaa varten! Ylioppilaskunta on julkinen organisaatio, johon jokainen automaattisesti kuuluu ja, jonka asemasta säädetään yliopistolaissa. Jokainen on myös pakotettu maksamaan vuosittain ylioppilaskunnan itsensä määräämä jäsenmaksu. Näiden piirteiden vuoksi ajattelen, että ylioppilaskunnan toiminnan on oltava erityisen vastuullista ja luottamusta nauttivaa.
“Ylioppilaskunta on olemassa opiskelijaa varten”
No mitä ylioppilaskunnan sitten tulisi opiskelijan eteen tehdä? Minusta Lapin yliopiston ylioppilaskunnan toiminnassa korostuu selvästi kolme tärkeintä osa-aluetta, joita ovat yhteisöllisyyden edistäminen, opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen sekä edunvalvonta.
Millainen on hyvä opiskelijayhteisö ja mikä on LYYn rooli?
Lapin Yliopisto on Suomen yliopistokentällä varsin ainutlaatuinen toimija. Yliopistomme on verrattain pieni, jonka myötä yliopistoyhteisö on muodostunut varsin tiiviiksi ja hierarkia on matala. Toisaalta tuo yhteisön pienuus tuo asiaan omat haasteensa kaiken ollessa pienimuotoisempaa kuin muualla.
Pohjoinen sijainti on ainutlaatuinen ja Lapin luonto tarjoaa opiskelijoille kauniin elinympäristön ja rutkasti tekemistä. Samalla pohjoinen sijaintimme pistää peliin haasteita pitkien välimatkojensa suhteen. Muutto Lappiin on monelle iso muutos elämässä, sillä moni muuttaa tänne pohjoiseen kaukaa eikä osalla välttämättä ole Rovaniemellä yhtään tuttua ihmistä ja välimatka omiin läheisiin on pitkä. Opintonsa aloittavilla elämäntilanne on usein kokonaan uusi ja odotettu, mutta samalla tuo uusi tilanne jännittää ja tuntuu ehkä jopa pelottavalta. Moni miettii, löytääkö kavereita ja alkaako uusi koulu ja kaupunki tuntua kodilta.
“Ylioppilaskunnan tärkein tehtävä on pitää huolta siitä, että jengi viihtyy”
Minusta ylioppilaskunnan tärkein tehtävä piileekin juuri tässä. Meidän on yhdessä yliopiston, ainejärjestöjen, opiskelijajärjestöjen sekä muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa varmistettava, että joka ikinen opiskelija viihtyisi Lapissa, löytäisi ystäviä ja saisi nauttia elämänsä parhaasta ajanjaksosta – opiskeluajasta. Liian usein kuulee viestejä siitä, ettei Rovaniemellä viihdytä tai ole löydetty kavereita. Osa kertoo ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää Rovaniemellä ja kokevat olonsa yksinäiseksi. Heistä olen eniten huolissani.
LYYn rooli opiskelijayhteisössä on kaksitasoinen. Teemme paljon itse, jonka lisäksi tuemme ainejärjestöjen ja opiskelijajärjestöjen toimintaa. Molemmat roolit ovat tärkeitä. Tiivis yhteistyö järjestöjen kanssa on ehkä kaikkein vaikuttavinta, sillä järjestöissä on valtava määrä aktiiveja tapahtumia järjestämässä. Ylioppilaskunta järjestää myös itse erilaisia tapahtumia opiskelijoille. Paljon on puhuttu siitä, että tapahtumia tulisi olla enemmän. Itse ajattelen, ettei määrä korvaa laatua. On fiksumpaa keskittyä vuoden isoimpiin tapahtumiin kuin järjestää joka viikko jotain pientä. Lisäksi LYYn on työnantajana ajateltava myös työntekijöidensä hyvinvointia pitämällä työtaakka kohtuullisena.
“Kehotan jokaista opiskelijaa kohtelemaan toisia kunnioittavasti ja ennakkoluulottomasti. Kenties se paras kaveri löytyykin toisesta ainejärjestöstä.”
LYYllä on edellä mainitun lisäksi vastuu poikkitieteellisyyden edistämisessä. Sanotaan se nyt suoraan: yliopistolla ja opiskelijayhteisössä on helppo joutua kiusatuksi oman ainejärjestötaustansa perusteella. Vuosi sitten tämä tosiasia valkeni itselleni jo ensimmäisellä viikolla, kun samaan aikaan kanssani opintonsa aloittanut ystäväni joutui kiusatuksi nimenomaa ja vain edellä mainitusta syystä. Silloin päätin, että tälle asialle täytyy tehdä jotain. Meillä ei pienenä yliopistona ole varaa kiusata toisiamme ja käpertyä omiin kupliin. Lisäksi haluan todeta, että kiusaaminen on kaikissa muodoissaan väärin ja tuomittavaa. Ikäväkseni olen huomannut, ettei tästä aiheesta oikein uskalleta puhua ääneen tai ainakaan julkisesti. Ehkä siksi kiusaamista esiintyy edelleen. Toimintatapaa on muutettava ja siksi kissa on nyt nostettava pöydälle ja keskusteltava ratkaisuista yhdessä.
Mitä jää jäljelle, jos ei ole hyvinvointia?
Onnellinen elämä syntyy terveydestä ja hyvinvoinnista. Tällä hetkellä liian moni opiskelija on ylikuormittunut ja kärsii mielenterveysongelmista. Ylioppilaskunta on minusta hienosti ottanut kantaa opiskelijoiden mielenterveyden puolesta. Tätä edunvalvontatyötä tulee minusta jatkaa. Erityisesti Lapin yliopiston suuntaan on oltava aktiivisia, jotta yliopistolle saataisi riittävä määrä opintopsykologeja, kuraattoreita sekä muita opiskelijoiden hyvinvointia tukevia ammattilaisia.
“Opiskelijoiden hyvinvointia ei saa laittaa säästölistalle.”
Edunvalvonnan lisäksi LYY tukee opiskelijoiden hyvinvointia järjestämällä yliopiston puolesta opiskelijoille liikunta-, hyvinvointi-, ja kulttuuripalveluja hyvinvointipassin kautta. Tällä edustajistokaudella on keskusteltu passin palveluiden karsimisesta. Minusta se on väärä suunta. Päinvastoin hyvinvointipassia tulee kehittää edelleen sekä toimintaa laajentaa parantamalla tarjottavien palvelujen laatua. Hyvinvointipassin talouden tulee kuitenkin olla tasapainossa ja työntekijäkulut tulee laskea palvelun tuottamisen kustannuksiin. Hyvinvointipassin viestinnässä on paljon kehitettävää, jonka myötä passille on mahdollista saada uusia asiakkaita.
Vaikuttavaa edunvalvontaa. Miten sitä tehdään?
Edunvalvonnan merkitys jää usein keskusteluissa vähälle huomiolle eikä edunvalvontatyön merkitystä tunnisteta. Edunvalvontatyö on usein monimutkaista, pitkäaikaista ja osin tylsääkin. Ei siis ihme, ettei se isoa osaa opiskelijoista kiinnosta eikä minusta välttämättä tarvitsekaan. Tästä huolimatta työtä on tehtävä, sillä vaikuttamalla opiskelijoita koskevaan päätöksentekoon, voimme parantaa opiskelijoiden asemaa.
“Riviopiskelijan ei tarvitse tietää tai olla kiinnostunut edunvalvonnan kiemuroista. Riittää, että maksaa jäsenmaksun ja on siten mukana tukemassa tätä työtä”
LYYllä edunvalvonnan resurssit ovat surullisen vähäiset verrattuna muihin toimintoihin. Kaikesta edunvalvontatyöstä vastaa käytännössä yksi asiantuntija muutaman hallituslaisen kanssa. Siksi on tärkeää, että keskitymme siihen mikä on tärkeintä ja vaikuttavinta. LYYn tulee keskittyä yliopiston sisäiseen ja Lapin tason vaikuttamiseen. Olemme jo nyt varsin hyvin edustettuina yliopiston sisäisissä toimielimissä sekä erilaisissa työryhmissä.
“Päättäjiä on tavattava entistä ahkerammin”
Rovaniemen kaupungin suuntaan vaikuttamistyötä tulee kehittää tapaamalla päättäjiä aktiivisemmin. Nyt valmistelussa olevaan opiskelijapoliittiseen linjapaperiin tulee kirjata teräviä kärkiä, joilla Rovaniemeistä tehdään parempi opiskelijakaupunki. Seuraavan hallituksen tulee viedä linjapaperi käytäntöön ja tehdä entistä vaikuttavampaa kuntapolitiikkaa. Valtakunnan politiikkaa ei toki sovi kokonaan unohtaa. LYYn on pidettävä lappilaiset kansanedustajat tietoisina opiskelijoiden tilanteesta sekä otettava asioihin kantaa nimenomaa lappilaisten opiskelijoiden näkökulmasta.
+1 Vastuullisempaa taloudenpitoa, kiitos!
Kuluneella kaudella LYYn taloudenpito on ollut huonolla tolalla. Aloittaessani hallituksessa vuoden vaihteessa meillä ei ollut voimassa olevaa talousarviota, sillä edustajisto ei jäsenmaksujen korottamisesta huolimatta päässyt siitä sopuun. Talousarvio oli tässä vaiheessa noin 10 000 euroa alijäämäinen. Käärimme hallituksessa hihamme ja toimme edustajistolle tasapainoisen talousarvion. Esityksemme kuitenkin kaatui ja lähdimme kohti tulevaa vuotta alijäämäisellä budjeltilla.
“Taloudenpidon saralla on tehtävä ryhtiliike!”
LYYn talouden nykytila on minusta huolestuttava ensinnä siksi ettemme käytännössä tiedä, mikä taloustilanteemme on. Tiedämme kuitenkin sen, että jäsenmaksutuotot on laskettu noin 30 000 euroa yläkanttiin, jonka myötä näyttää siltä, että tulemme tänä vuonna tekemään suunnilleen vastaavan määrän tappiota.
“Jäsenmaksun korottaminen ei kuulu minun tai Artiklan keinovalikoimaan”
Alijäämä ei käsitykseni mukaan tule helpottamaan tulevinakaan vuosina, jonka vuoksi taloutta pitää sopeuttaa. Miten sopeuttaminen tehdään, on arvovalinta ja käytännössä keinoja on kaksi. Voimme korottaa jäsenmaksuja tai säästää. Minulle jäsenmaksujen korottaminen ei yksinkertaisesti käy. Minusta ei ole oikein, että LYYn taloutta pidetään pystyssä kasvattamalla jatkuvasti jäsenmaksun määrää vuosi vuoden perään. Opiskelijoiden toimeentulo on jo valmiiksi heikolla tasolla, eikä LYYn koura opiskelijoiden lompakolla helpota asiaa. Päinvastoin.
LYYn päättäjillä tulee sen sijaan olla rohkeutta uudistaa rakenteita. Olen edellä kuvannut toimintoja, joita pidän ylioppilaskunnan toiminnan kannalta keskeisinä. Niihin ei tule koskea. Itse lähtisin pohtimaan voisiko Lapin ylioppilaslehteä tehdä pienemmällä panoksella. Tällä hetkellä lehden tuottamisen kulut huitelevat tietojeni mukaan yli 30 000 eurossa.
“Tässä kohtaa sopii kysyä: Saadaanko rahalle riittävästi vastinetta? – Minusta ei.”
Ylioppilaslehden toimintaa ei missään nimessä tule ajaa alas. Olen ehdottanut, että lehden tekemistä varten perustettaisi oma yhdistys, joka tekisi lehteä vapaaehtoisvoimin. LYY voisi tukea yhdistystä normaalin opiskelijajärjestöille maksettavan perusavustuksen lisäksi maksamalla lehden painokulut. Oman yhdistyksen perustaminen tekisi lehdestä lisäksi itsenäisen ja autonomisen toimijan, kun lehden päätoimittajan esihenkilö ei enää olisi pääsihteerin kautta LYYn hallitus, jota lehden pitäisi kaiketi valvoa puolueettomasti. Täysin autonomiseksi lehti muodostuisi, kun sen tuottamisen kulut katettaisi yhdistyksen itse hankkiman yritysyhteistyön ja mainosmyynnin kautta.
Long story short: lehden toiminta jatkuisi sen lukijan näkökulmasta samaan tapaan, mutta taustalla lehdestä tehdään itsenäisempi ja samalla säästetään rahaa. Minusta tämä esimerkki osoittaa, että erilaisia ratkaisuja kyllä löydetään, kun vain uskallettaisi tehdä ja toimia keskinäisen riitelyn sijaan.
Loppuun esitän toiveen kaikille vaaleissa ehdolla oleville. Käydään vaalit reilusti ja toisia arvostavalla tavalla. Annetaan asioiden riidellä ja puhutaan toisille kunnioittavasti sekä rakentavaan sävyyn.
Ps. Kuulen mielelläni ajatuksia, joita tämän tekstin pohjalta sinulle mahdollisesti heräsi. Älä epäröi ottaa yhteyttä!
